cute & cool creations

anskin askarteluja ja elämää

Antichamberin käytävillä

Jätä kommentti

Kun Antichamber ilmestyi muutama viikko sitten, huomasin, että se vaikuttaisi ihan mun peliltä. Toisinsanoen omituinen indiepeli graafisella ulkoasulla höystettynä. Vilkaisin pätkän tästä arvostelusta ja päätin että tuo peli on pakko saada heti, eikä odotella alennusmyyntejä, kuten monesti tulee tehtyä. Jos pulmanratkaisupelit kiinnostavat vähäsenkään, niin tätä kannattaa ehdottomasti pelata, koska Antichamber on yksi parhaista ja kekseliämmistä peleistä ikinä. Varoituksen sana kuitenkin, tämä peli sulattaa aivot ja tekee sinut hulluksi. Mutta onneksi sillä hyvällä tavalla.

antichamber arvostelu

ANTICHAMBER
Pelattu: PC.
Lisätietoja täältä.

Antichamberia on vaikea kuvailla paljastamatta liikaa. Pelissä ei ole selkeää juonta, eikä ohjeistuksia pahemmin anneta. Peli alkaa keskeltä aloitusvalikkoa, joka on osa pelimaailmaa. Tavoitteena pelissä on kulkea eteenpäin käytävillä, päästä eteenpäin ja löytää uusia reittejä. Peli näyttää selkeän graafiselle ja siten huijaavan yksinkertaiselle. Puzzlepeli olisi kuvauksena hyvin rajoittava, sillä pelin ratkaisut ovat hyvin erilaisia verrattuna siihen, mihin normaaleissa pulmanratkaisupeleissä on totuttu. Pelintekijät ovatkin sanoneet, että peli sopii hyvin mitään pelaamattomillekin ihmisille, tai jopa paljon puzzlepelejä pelanneet eivät välttämättä pärjää tässä pelissä niin hyvin, koska ratkaisut poikkeavat peruspelien ratkaisuista. Esimerkkinä erikoisista ratkaisuista on yksi käytävä, jossa eteenpäin päästäkseen ei valitakkaan kahdesta eteenavautuvasta reitistä kumpaakaan, vaan palataankin takaisin, jonne onkin auennut uusi reitti. Peli toteaakin tässä vaiheessa, että aina eivät asiat ole niin kuin ne ovat aiemmin olleet. En viitsi kuitenkaan kertoa liikaa tehtävistä, koska iso osa peliä on ratkaisujen löytäminen itse ja niistä tuleva onnistumisen tunne.

antichamber arvostelu

Pelin edetessä käyttöön saa erivärisiä aseita, joilla voi muokata maailmaa ja värikkäitä palikoita eri tavoilla. Palikoiden käsittely onkin yksi isoin osa pelin toiminnasta. Joillekin alueille ei pääse ennen tiettyjä taitoja, mutta osaan kuitenkin pääsee jo tutkimaan paikkoja. Pelin käytävät ja reitit yhdistyvät toisiinsa ja eri paikoista teleporttautuu muualle. Välillä sitä oli kyllä hukassa suuntien kanssa, eikä suunnistus ole meikän vahvin laji, ei peleissä kuin tosielämässäkään. Suuntia ja vaihtoehtoja on paljon, joten jos yhden reitin selvittäminen ei onnistu, pystyy siirtymään helposti alkuvalikon kautta muualle tutkimaan eri reittejä. Aina ei voinutkaan tietää, joko joku kohta on mahdollista ratkaista, vai pitääkö palata alueelle uudestaan. Pelissä liikutaankin samoilla alueilla edestakaisin, koska tilat muuttuvat, ja ovat yhteydessä keskenään ja uusilla aseilla on mahdollista tehdä asioita, mitä ei ennen pystynyt. Aina kun pelissä on edennyt tietyn pisteen ohi, seinältä löytyy kuvakortti, joka esittää kuvan ja mietelmän. Ne ovat toteamuksia siitä miten tehtävän on saanut läpäistyä, mutta ovat myös yleisiä toteamuksia elämästä. Ne auttavat kyseenalaistamaan niin peliä kuin itse elämääkin. Välillä nauretaan ja välillä heittäydytään jopa aika filosofisiksi.

antichamber arvostelu

Peli on siitä erikoinen, että siinä on välillä tarkoituskin epäonnistua. Kun peli käskee hyppäämään ja putoatkin alas, ajattelee sitä tietenkin epäonnistuneensa. Mutta putoaminen onkin vain reitti muualle. Välillä tuntuikin, että sitä oli vain pelintekijöiden julmien kokeiden kohde ja vainoharhat alkoivat vaivata. Mitä tahansa teetkin, tuntui että pelintekijät olivat askeleen edellä ja tiesivät, mitä valintoja ja virheitä aiot tehdä. Ovatko ihmisaivot niin samanlaisia ja kaavoihin kangistuneita, että sitä pystyy olettamaan, että tekee tietyllä tavalla. Peli oli sellainen, että se jäi pyörimään mieleen myös silloin kun ei pelannut. Usein huomasikin alitajuisesti pohtivansa ratkaisuja ja joskus sellainen tulikin mieleen kun oli poissa pelin ääreltä.

antichamber arvostelu

Pelin puzzlet ovat vaikeita, mutta myös hyvin helppoja. Paikoitellen, kun oli viimein keksinyt ratkaisun pitkään miettimäänsä kohtaan ja tajusi sen olleen todella yksinkertainen, että ei voinut kuin nauraa itselleen. Jotkut tehtävät vaativat myös aimo annoksen kärsivällisyyttä ja että jaksaa keskittyä näpertelyyn. Toisinaan asioita ajatteli liiankin monimutkaisesti. Välillä taas liian yksinkertaisesti. Hienous onkin siinä, että ratkaisu saattoi olla mitä milloinkin. Välillä huomasi hakkaavansa päätä seinään myös, kun ei osannut ajatella asioita tarpeeksi erilailla, tai ei huomannut tiettyjä yksityiskohtia. Sitä luulisi, että näinkin yksinkertaisen grafiikan omaavassa pelissä ei ole mahdollista että ei huomaa tiettyjä juttuja, mutta näin pääsi minulle käymään useaan otteeseen, jos ei ollut tarpeeksi tarkkana. Mutta aina turhautumisen ja tuskan jälkeen, kun viimein palaset loksahtivat paikoilleen ja pääsi etenemään, niin voi sitä ratkaisun riemua, sitä voittajafiilistä ei voi sanoin kuvailla!

antichamber arvostelu

Translation:

After seeing this video, I knew I had to get this game. If you like puzzlegames at all, this is the one you should try! Definately one of the best games in a while.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s