cute & cool creations

anskin askarteluja ja elämää

Puolustus askartelushoppailun puolesta

35 kommenttia

”Miksi sulla on noin paljon askartelutarvikkeita?” ”Mihin sinä muka kaikkea noita tarvitset?” Lyön vetoa, että monet askartelijat ovat saaneet vastata näihin askartelutarvikkeita koskeviin kysymyksiin ja varmaan useampaankin kertaan. Vaikka omistaisi tarvikkeita laatikollisen tai hyllykaupalla, niin arvelen ettei kukaan ole säästynyt kyselyiltä ja ihmettelyltä.

Ymmärrän kyllä, että askartelua harrastamattoman silmiin ”hamstraustouhu” ja alennusmyynneistä hehkuttaminen vaikuttaa taatusti täysin hullulta touhulta. Ja pienikin määrä tavaraa vaikuttaa varmasti paljolta, koska toisen silmiin se on turhaa tavaraa tai suorastaan roskaa.

Pitäisi kuitenkin muistaa, että askartelu on harrastus. Siihen kuluuu rahaa ja välineitä ihan kuten muihinkin harrastuksiin. Itse tietenkin voi vaikuttaa siihen, paljonko siihen haluaa panostaa. Ihan kuten esimerkiksi urheilla voi lenkkeilemällä ulkona tai sitten mennä maksulliselle kuntosalille tai vaikka laskettelurinteeseen. Ja kuten muissakin harrastuksissa, hyvät välineet helpottavat työskentelyä ja tekevät siitä kivempaa, nopeampaa ja monipuolisempaa.

Myönnän, mulla on paljon tarvikkeita. Mutta minä kyllä myös askartelen paljon ja lähes päivittäin. Paljon tarpeetontakin tavaraa valitettavasti löytyy. Lähinnä askartelun alkuajoilta, pääasiassa sellaisia papereita ja koristeita, jotka eivät enää niin inspiroi, kun oma tyyli ja tekotavat ovat vuosien mittaan muuttuneet. Onneksi kuitenkin olen hankkinut uusia tilalle, sillä väitänpä, että askartelu olisi saattanut jossakin vaiheessa tyrehtyä, mikäli olisin jäänyt niinsanotusti väkisin käyttämään kaikki vanhat tarvikkeet pois ennen uusien hankkimista.

Lisäksi olen ainakin itselläni huomannut sen, miten monipuoliset tarvikkeet nopeuttavat askartelua. Vapaa-aika on kuitenkin rajallista, että ei sitä halua käyttää isoa osaa ajasta tuskastelemalla typerien välineiden kanssa. Vaikka toki se tekemisprosessi on kivaa jo itsessäänkin, niin iso osa askartelun iloa on myös se, että saa tehtyä askarteluja valmiiksi asti. Varsinkin skräppäyksessä, jos haluaa saada muistoja tallennetuksi.

Toisaalta olen kuullut väitteen, että oikeasti luova ihminen ei tarvitsisi mitään valmiita askartelutarvikkeita, vaan käyttämällä esimerkiksi vain kierrätettyjä materiaaleja pystyisi ihan hyvin askartelemaan kaiken ja se olisi vielä parempi ja luovempi vaihtoehtokin kaiken muun lisäksi. Toki nuo mielipiteet ovat osittain totta (lukuunottamatta happovapautta jos skräppää), mutta toisaalta kenellä on aikaa ruveta tuunaamaan ihan kaikkea itse? Varmasti se on aika pitkälle mahdollista, mutta monella tulee varmasti aika vastaan. Valmiit materiaalit nopeuttavat kuitenkin hommaa, enkä näe että ne liikaa rajoittavat luovuuttakaan. Toisaalta se voikin olla juuri päinvastoin. Esimerkiksi erilaisia papereita on maailma niin pullollaan, että varmasti valikoimista löytyy juuri täsmälleen sellaiset paperit, kuin mitä mielikuvissa on pohtinut ja projektista tulee siten omannäköinen. Toisaalta ei me mitään taiteilijoita ollakaan, vaan askartelijoita. :D

Uudet tarvikkeet inspiroivat ainakin minua ja paljon. Pelkästään iloisten paperien katselu saa inspiraation jylläämään ja vaikken ehtisi askartelemaan, niin pelkästään uusien koristeiden katselu ja hiplaus saa iloiselle mielelle ja inspiraation päälle. Monet skräppäyspaperit ovat jo itsessään sellaisia taideteoksia, että niitä voi vaan katsella ja ihailla. Jokuhan nekin on suunnitellut, tehnyt ja nähnyt vaivaa niiden eteen. Samalla sitä tukee tälläistäkin taiteellista alaa, jos oikein pitkälle asiaa lähdetään miettimään. Lisäksi sitä voi tukea suomalaisia pienyrittäjiä ostamalla kotimaisista askartelukaupoista.

No joo, pakkohan se on myöntää. Useimmiten syy joidenkin tarvikkeiden ostoon on lähtöisin ”oooooh miten ihana!” -kiljahduksesta ja kohta sitä taas mennään.

Mutta löytyykö muita puolustuksia askartelutarvikkeiden osteluun? Järkeviä ja vähän vähemmän järkeviä? :D

Translation: A little defence speech for buying craft supplies. Because I bet a lot of papercrafters get asked a lot ”do you really need all that stuff?” And I say yes, because all the good supplies makes you happier (just looking at the cute stuff!), more inspired, faster and it’s good to support the makers of the beautiful supplies. What are your reasons or excuses to buy new supplies? :P

35 thoughts on “Puolustus askartelushoppailun puolesta

  1. Ihania kuvia! Mutta jeps, puhut asiaa! Vaikka oon itse harrastanut skräppäämistä pienten taukojen kanssa noin kolme vuotta, ei mulle silti ole kertynyt tarvikkeita laatikkokaupalla. En tiedä miksi, tuntuu että tuhlaan liikaa rahaa jos ostan paljon kerralla skräppäyskamaa, mutta silti olen tehnyt useasti yli 30€ ostoksia kerralla. Sitten on tullut sellainen olo että nyt pitäisi kyllä vähentää :D mutta toisaalta, tämähän on harrastus ja kuten sanoit, harrastukseen menee ja siihen on lupa käyttää rahaa! Joskus ehkä hirvittää että mitä sitä tuli taas ostettua, mutta toisaalta, askartelu on ihanaa ja siitä jää myös konkreettiset muistot sivujen muodossa :)

    • Kuvat on vanhoja askarteluostoksia. Paitsi alin on kaupasta napattu kuva, unohtui mainita tekstissä. :) Mulla tulee yleensä aika pitkiäkin aikavälejä osteluissa, mutta sitten kerralla tulee ostettua aika paljon ja se kyllä sit vähän hirvittää itseäkin. Mutta totta, konkreettiset muistot kyllä korvaa asian ja epätoivon hetket ostosvimmojen jälkeen!

  2. Hei, en osaa nyt tähän aiheeseen sen enempää ottaa kantaa, mutta tekstistä kumpusi sellainen idea, että tekisitkö joskus postauksen sun luottotarvikkeista askartelussa? Se olis tosi mielenkiintoista luettavaa! Mitä tarvikkeita tulee käytettyä paljon, mitä ilman et pärjäisi ja mitkä on käteviä, mitä suosittelet jne. Itse oon askarrellut tosi pitkään mutta vasta viime aikoina olen alkanut panostaa erilaisiin tarvikkeisiin ja olisi kiva tietää, mitä muut käyttävät ja suosittelevat. :)

    • Joo, kiva idea, voisin kyllä tehdä listaa, en olekaan tainnut erikseen sellaista tehdä! En käytä kovinkaan ihmeellisiä tai erikoisia tarvikkeita (kuten esim. big shotteja jne leikkureita), mutta kyllähän sitä varmasti voisi tehdä listaa ihan perusjutuistakin! :)

  3. Aika turhiltahan nuo askartelutarvikkeet kyllä vaikuttaa jos verrataan johonkin tosi tärkeään, kuten pienoismalleihin. ;) Oikeasti voitte varmaan olla tyytyväisiä, että askartelutarvikkeet vie kai enimmäkseen aika vähän tilaa. Minä olen onnistunut tässä parin kuukauden aikana kokoamaan 30 senttiä korkean pinon laatikoita tuonne kaapin päälle… Mutta kun oli halpaa ja/tai harvinaista!

    • Jooooo, no kyllä ne vie tilaa, usko pois :P Tai noh, menisi nuo varmaan meikällä pienempäänkin tilaan, jos järjestelisi paremmin ja tiiviimmin. Se on vaan niin kiva, kun ne tarvikkeet on vähän väljemmin vaikka rasioissa, niin helpompi kaivella vaikka koristeita esiin. Ja jep, halpa & harvinainen on varmasti semmoinen kombo ettei sitä voi ohittaa! :D

  4. Oon törmännyt samaan, vaikka tosin en paperin kanssa hommaile, vaan solkien, nahkojen, kankaiden ja lankojen. Aina tulee päivittelyjä, että miten ihmeessä sulla on noin paljon kaikkia tekotarpeita. Mutta miten sais mitään tehtyä, jos joka asiaa varten pitäis aina käydä kaupassa? Inspiraatio iskee yllättäen :)

    • No niin, hyvä että muutkin käsityöihmiset painii samanlaisten ongelmien kanssa. :P Ja hei, tossahan tuli yks ihan loistava syy lisää listaan; tuo yllättävä inspiraatio! Merkataan ylös… Kerään tästä ultimaattisen perustelulistauksen, haha! :D

  5. Mun tekee usein mieli painaa ”tykkää”-nappia kunnes mä muistan ettei sitä ihan joka paikassa olekaan. Mutta tykkään :D Hyvin perusteltu!

    • Hih! On tuolla itseasiassa tommoinen tykkää nappi, tosin sen kuvake on hölmösti tähti, niin ei siitä tajua mikä se on tai erotu kunnolla :P

  6. Hehheee. Onhan se totta, että lahjakas selviää saksilla ja värikynillä, mutta mitä tehdä kun ei ole niin lahjakas? Toinen näkökulma on erilaiset työt – jos tekee vain yhdentyylisiä töitä, tavaroita kertyy vähemmän – mutta jos tyylit ja työt vaihtelevat, niin täytyy siinä olla materiaaleja laidasta laitaan. Mäkin joskus mietin, että miten joku voi tarvita kaikkia Distress Ink värejä, mutta nyt mä kyllä huomaan että multa puuttuu muutama tärkeä väri. Tosin olen kyllä sitä mieltä, että perusaskartelija pärjää ilman kaikki DI musteiden muotoja (tyynyjä, täyttöpulloja, staineja ja kyniä). Mutta tunnustetaan että mietin kovasti noiden kynien hankintaa…

    Mutta hei, meidän pitäisi tehdä haaste niistä vanhoista matskuista, jotta ne saadaan pois nurkista notkumasta.. Ennenkuin tiesi kunnon kaupoista, tuli ostettua Tiimarista kaikkea tyhmää. Toinen keko mulla on ne juurikin kierrätysmateriaalit, _joita voisi joskus jossain työssä ehkä käyttää_

    • Joo, se on kyllä niin totta, että erilaisiin tyyleihin tarvii enemmän erilaisia materiaalejakin. Just noi distress inkit oli mulla kans sellainen, jota en ajatellut tarvitsevani, kunnes sitten testasin ja innostuin! Ja lisää värejä kyllä haluaisin ehdottomasti. Tuntuu että ostoslista vaan kasvaa ja kasvaa.. :D

      Pakko myöntää, heitin aikamoisen läjän kierrätysmateriaaleja pois tässä joku aika sitten.. Liian hankalaa tuntui olevan niiden käyttäminen plus veivät niin paljon tilaa (kaikenmaailman lehtileikkeitä ja ties mitä oli siinä). Ainakin tällä hetkellä oikeiden skräppäysmateriaalien käyttö inspiroi niiiin paljon enemmän, ja saahan niitä sit helposti uusia jos joskus innostuu. Vanhoista materiaaleista (just niitä tiimarin juttuja löytyy täältäkin paljon) kyllä voisi kehitellä jonkun haasteen. Jonkun sellaisen, mihin kuluisi paaaaljon niitä kamoja, niin sit ois hyvä mieli kun olisi saanut niitäkin tuhottua! :D

  7. Ihana teksti! Ja niin totta – kyllähän sitä kuulee ihmettelyjä, että mitä niillä kaikilla tekee, mutta toisaalta myös ymmärrystä asiaan.

    Meillä oli viime perjantaina skräppäilemässä 12-vuotias kaverin tyttö, jonka silmät tuli lautasen kokosiksi, kun kannoin aina eteensä materiaalia. ”Tästä vois leikata ympyrän” ja esiin tuli Big Shot ja stanssit – samanhan olisi voinut tehdä joko ihan vapaasti leikkaamalla tai harpilla piirtämällä, mutta miksei käyttäisi välineitä, joita on.

    • Kyllä suurin osa alun ihmettelijöistä sitten yleensä tajuaa siinä vaiheessa, kun kertoo valmiista töistä tai näyttää tekeleitään.
      Awww, mistähän mullekin saatais 12-vuotias askarteluseuralainen! :D Ja jep, tottakai välineitä kannattaa käyttää jos niitä on, sitä vartenhan ne on tehty plus nopeuttavat tekemistä! :)

    • Plus itekin haaveilen täällä just Big shotista… :D

  8. Loistava kirjoitus! Yhdyn sanomaasi täysin. Minulla on kanssa paikat pullollaan askarteluun sopivaa matskua ja vaikka niillä vuoden askartelisi eil loppuisi kuin ehkä korttipohjat :) Mutta, kun antaa pikkusormen vie koko käden eli aina tekee mieli jotain uutta, vanhat paperit tuntuvat liikaa käytetyiltä, että toistaa itseään jne. Minä olen ahkera kirppiksellä ramppaaja ja sieltä haalin kaikkea askarteluun ja tuunattavaksi liittyvää. Miksi tehdä asia vaikeammaksi, kun sen voi välineillä tehdä helpommaksi ja nopeammaksi. Ihanaa jatkoa askartelun parissa ja kohti uusia materiaaleja ;)

    • Totta, kirppiksiltä kyllä tekee välillä tosi hyviä löytöjä! Oon ostanut useasti ihan avaamattomiakin paperilehtiöitä ja varsinkin helmiä, pitsejä ja nappeja.
      Ja kiitos samoin! :)

  9. Oi kuinka tutulta tuntuukaan kirjoituksesi! Samoilla ajatuksilla on tullut perusteltua niin itselle kuin perheellekin omia askartelutarvikevarastojaan.
    Olen jo yli viisikymppinen ja harrastanut koko ikäni käsilläni jotain. Ompelemista, neulomista, virkkausta, kortteilua, skräppäämistä, kaikenlaista tuunausta jne, jne.
    Varastoihin on kertynyt valtava määrä kaikkea niin ”tarpeellista”.
    Välillä vanhoistakin tarvikkeista syntyy jotain kivaa. Välillä tekee mieli tehdä kortteja täysin kierrätysperiaatteella ja hyvin monimutkaisesti – ja joskus taas uusista ja laitteita käyttäen.
    Ja minusta se on juuri sitä rikkautta ja monipuolisuutta josta näissä hommissa nautin. Omaa luovuutta käyttäen korvaan niitä olemattomia taiteellisia taitoja joita en osaa (mm. en osaa piirtää enkä maalata, vaikka haluaisin).
    Toisinaan – varsinkin messuilla – saatan laittaa useita satoja uusiin tarvikkeisiin. Toisinaan menee taas ehkä kuukausikin etten osta mitään.
    Mutta rahat joita käytän harrastukseeni tulevat osittain takaisin kortteja myymällä tai tilauksesta tekemällä.
    Ja tämä on minun yksi suurimmista intohimoistani – miksi en siis siitä maksaisi kun saan takaisin niin paljon henkisellä tasolla!

    • Todella hyvin sanottu! Tuo viimeinen lause varsinkin tiivistää asian niin hyvin, etten voisi sitä paremmin edes sanoa! :)
      Kyllähän se niin on, että jos harrastaa monenlaista käsityötä niin tarvikkeitakin tarvitsee sitä mukaa enemmän. Olkoonkin se sitten muiden silmissä tarpeellista tai tarpeetonta, niin jos itsellä on niille käyttöä ja iloa, niin hyvä niin! :)

  10. Hei! Löysin vasta nyt blogisi ja oon nyt tosi innoissani tästä :D Täytyy jossain vaiheessa käydä ajan kanssa läpi noi vanhempia tekstejä. Itsellä on kaverin kanssa yhteinen scrapbook, joka täyttyy kaikilla yhteisillä muistoilla. Musta tosi nätit ja koristeelliset skräppäyspaperit on siitä ongelmallisia, etten oikein pysty tekemään niille mitään tai laittamaan siihen päälle mitään. Tuntuu jotenkin väärältä mennä kajoamaan sellaseen kauniiseen paperiin :D

    • Hei, kiva kuulla, että tykkäät ja että minun blogi innostaa :) Tiedän tunteen noista ”liian hienoista papereista”, joitakin ei vaan raaski käyttää tai pilata laittamalla päälle jotain. Olenkin muutamista tuollaisista tehnyt sitten ihan pelkkiä vihkojen kansia tms.
      Kaverin kanssa yhteinen scrapbook kuulostaa muuten loistavalle idealle, wautsi!

  11. Hei, olen käynyt muutaman kerran lukemassa blogiasi, mutta nyt halusin laittaa tänne sanaseni. Minusta ei tarvitse edes selitellä. Jos omilla rahoillaan hankkii omaan harrastukseensa tarvikkeita, niin eipä pitäisi muille kuulua.

    Itselläni on monen lyhyeksi jääneen ”elinikäisen” harrastuksen tarvikkeita laatikkokaupalla. Milloin olen hurahtanut kankaanmaalaukseen, milloin paperinarutöihin, korutekstaukseen, koristemaalaukseen. Löytyy posliinivärejä ja lasimaaleja, akvarelli- ja peitevärejä. Alkuinnostuksessa on tullut hankittua tarvikkeita vähän enemmänkin… Ehkä jonain päivänä vielä tarvitsen niitäkin ;) Pelkästään korttien askarteluun taitaa olla neljä säilytyslaatikollista sälää ja korttipohjat päälle.

    Nautitaan harrastuksistamme! Kateelliset ne on jotka puhuu ;)

    • Hei, kiva kun jätit kommenttia! :)
      Jep, ei minustakaan pitäisi tarvita selitellä, ainakaan liikaa. Suurin osa ymmärtää kyllä, mutta aina on toki niitäkin, jotka jupisee, toisaalta tekisi tai ostaisi mitä tahansa. Ehkä se on juuri sitä kateutta ;)
      Vanhoista alkuinnostuksen aikana hankituosta tarvikkeista voi joskus olla yllättävääkin hyötyä, eihän sitä tiedä milloin iskee inspiraatio tehdä jotain vanhaa taas uudestaan!

      • Niin – ja nyt mulla vasta kallis harrastus onkin: omakustanteinen runokirja :D Tosin sitä varten on jokusen vuoden pitänyt säästääkin… Ei tätäkään moni ymmärrä.

    • Oi, oma kirja olisi aivan mahtava juttu! <3

  12. meillä tuttavat aluksi päivittelevät, mutta sitten kun olivat aikansa päivitelleet, niin asiaa kommentoitiin näin: ”nojoo, sinähän olitkin se, joka askartelee”, eli siitä oli tullut yhtäkkiä hyväksyttävää tuttavien silmissä. pidemmin olen saanut perustella kangaspuita. ”mitä sinä niillä nyt teet kun kaupastakin mattoja ja kaitaliinoja saa?”, ”miksi sinä niitä nyt itse väkerrät?” ”kauheesti aikaa ja energiaa tommoiseen uppoaa!” jne..jne..

    juuri siksi, että se on kivaa, rentouttavaa, mielekästä tekemistä. oli kyse sitten matonkudonnasta, leimailusta, korttien teosta, skräppäämisestä tai jostain muusta. siksi!

    kyllä kai golfarit ja kalastajatkin saanevat aikamoiset rahasummat uppoamaan harrastuksiinsa, jos sitä ruvetaan laskemaan. mutta sitä ei yleensä kukaan päivittele. ehkä se johtuu myös siitä, että askartu yhdistetään kouluaskarteluun? ja sanan askartelu image on vähän ”kulahtanut”.en tiedä.

    tykkään silti, enkä puolustele kellekään enää tekemisiäni ja ostoksiani :D

    • Hyvät perustelut! Noi vaan pitäisi pitää mielessä jos joku alkaa tivaamaan asiaa!
      On näistä syntyneistä keskusteluista päätellen meitä samanlaisia niin paljon, että ei pitäisi olla ihmetyksen aihetta. Ainakaan sen jälkeen jos näyttää näille epäilijöille tätä keskustelua täällä, että ”kattokaa nyt, en ole yksin ainut hullu!” :D Ja vielä kulahtanutkin ;D No mutta samaa mieltä, normaalin ihmisen silmiin askartelu on kyllä aika kaukana coolista touhusta. :P

  13. Mulla on paljon välineitä ja materiaaleja. Alkuun tuli ehkä haalittua enemmänkin sellaista ”aika kivaa” mitkä on jääneet sitten loppujen lopuksi käyttämättä. Nykyisin kun oma tyyli on vahvistunut niin osaa myös etsiä tarvikkeita joille oikeasti tulee olemaan käyttöä.
    Mutta myönnän olevani turhamainen ja harkintakyvytön ostaja.
    Kalliimpia laitteita mulle on Big shot ja bindt it all, joita molempia kyllä käytän katiivisesti sekä töissä että harrastusmielessä.

    • Mulla ei noita kalliimpia laitteita ole, mutta toisaalta juuri ne varmaan olisi oikeasti järkevämpiä ostoksia. Koska ostan ehkä liikaa kaikkea pientä, mutta joista kuitenkin yhteensä kertyy paljon. Samalla hinnalla olisi jo saanut vaikka big shotinkin, kun vaan olisi malttanut säästää!

  14. Niin hyvin kirjoitettu postaus Anski! Ja miten herkulliset ja inspiroivat kuvat!

    Ennen mua ärsytti enemmänkin, kun piti jotenkin perustella omaa harrastusta… Siis täh, kai jokainen saa harrastaa just sitä, mistä itse eniten irti saa!?!? Ei ihmisten harrastuksia voi arvottaa tärkeämmiksi tai vähemmän tärkeämmiksi!

    Ehkä askartelu mielletään lasten eikä aikuisten ihmisten harrastukseksi, mutta kuitenkin esim. neulomista/virkkausta pidetään tosi ihailtavana taitona (mitä se kyllä onkin!), mutta yhtä lailla me muutkin tehdään käsillämme > toiset langasta sukkia, me paperista vaikka jos mitä!

    • Olen itsekin miettinyt tuota neulomista ja miten se on ihailtavampaa ja luulen, että syy on se, koska niistä syntyvät tuotteet ovat yleensä järkevämpää käyttötavaraa; villasukkia, kaulaliinoja jne, joille on aina tarvetta. Paperiaskartelut ovat siihen verrattuna turhaa tavaraa. Plus toi on kyllä totta, että askartelu ajatellaan monesti lasten puuhaksi!

  15. Ihana kirjoitus! Olen ihan samoila linjoilla kanssasi ja nyt kun puit sen sanoiksi oloni tuntuu paljon paremmalta, hyväksyttävämmältä =)

  16. Hyviä sanoja, sekä alkuperäinen kirjoitus että kommentit.

    Mulla on askartelutarvikkeet sellaisessa paikassa ettei niitä ihan kaikki nääkään, juurikin osittain koska huomaan selitteleväni vieraammille että miksi ihmeessä paperia on esillä arkkikaupalla.. Jotenkin on hyväksyttävämpää (?) hamstrata esim. kankaita, kyllähän kaikki ihmiset niitä vaatteita tarvitsee. Tämä on varmaan enemmänkin mun oma sisäinen ongelmani, pyytelen edelleen usein ”lupaa” puolisoltakin joka tuntuu olevan enemmän sinut tämän skräppäämisen kanssa kun minä itse ;) Onnea on ymmärtäväinen puoliso, joka ei pidä minään että makuuhuoneesta suuremman osan peittää askartelutarvikkeet kun ne varsinaiset nukkumisvälineet =)

    Ihanaa että on yhteisöjä ja kokoontumisia joissa seura ymmärtää tämänkin hullutksen!

    • Tosi kivasti on kyllä syntynyt keskustelua täällä ja mukavasti erilaisia näkökulmia (ja lisää puolustuspuheita ;D ). Samankaltaiset ystävät ja yhteisöt on kyllä rikkaus, ei tarvitse yksin hulluilla! :D

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s